Kruunuvuoren lammella

Runsas viikko sitten teimme kuvausretken Hannan valokuvauskurssilaisten kanssa Laajasalossa sijaitsevan Kruunuvuoren entiselle huvila-alueelle. Meitä oli kymmenkunta valokuvauksen harrastajaa, Hannan entisiä ja nykyisiä oppilaita. Oli ihanaa nähdä Hannaa ja muita tuttuja pitkän kesän jälkeen. Tapasimme Herttoniemen metroasemalla kello viisi iltapäivällä ja otimme bussin numero 88, joka vei meidät päätepysäkille. Sieltä kuljimme Päätietä pitkin jonkin matkaa, kunnes oikealla puolella oli kapea metsätie jota pitkin tarvoimme noin viisi minuuttia ja yhtäkkiä eteen tuli ihmeen kaunis pieni ja tumma metsälampi, joka häämötti puiden lomitse ilta-auringossa.  Muutamia lahoamassa olevia puunrunkoja nojasi miltei lammen pintaan ja ne olivat miltei kauttaaltaan vihreän sammaleen peitossa.

En olisi malttanut lainkaan lähteä salaperäisen lammen rannalta, mutta  seurasin kuitenkin  muita kuvaajia, jotkat halusivat kuvata  vanhoja rappeutuvia puuhuviloita. Ensimmäinen huvila, jonka näimme lähellä lampea oli nimeltään Hällebo ja sen seinät olivat täynnä graffiteita,  ikkunoita oli rikottu, mutta entisen huvilan loistosta oli vielä jotakin ehjänä. Huvila sijaitsi lähellä merenrantaa ja siellä olevat asukkaat olivat saaneet ihailla kauniita auringonlaskuja meren yllä. Jatkoimme matkaa ja seuraava huvilan katto oli täysin sortunut. Talon pihassa kasvoi hyvin vanha paksurunkoinen lehtipuu, joka oli ainakin parisataa vuotta vanha. Katselin surullisena näiden vanhojen puuhuviloiden huonoa kuntoa ja mietin, miksi maa-alueen omistaja antoi huviloiden rappeutua? Kotiin palattuani selvitin alueen historiaa. Mieleeni nousi yksi tärkeä kysymys tämän alueen kohtalosta: Voidaanko luontoa ja taloudellista etua mitenkään mitata?

Huvila-alueen osti 1905 Jacob Cygnaeus, mutta myi sen pian saksalaiselle liikemiehelle. Saksan hävittyä toisen maailmasodan siirrettiin alue Neuvostoliiton omistukseen. Huviloita käytettiin kommunistien ja neuvostoliittolaisten juhlatiloina. Huviloita on kaikkiaan kymmenkunta. Vuonna 1955 vuorineuvos Aarne J. Aarnio osti alueen itselleen tarkoituksenaan tehdä sievoista voittoa, sillä sinne suunniteltiin 2300 asukkaan lähiötä, mutta Aarnion pettymykseksi suunnitelmaa ei hyväksytty ja alue määrättiin rakennuskieltoon. Omistaja päästi tämän seurauksena rakennukset rappeutumaan. Viime vuosina talojen lahoaminen on kiihtynyt ja Helsingin kaupunki sekä Museovirasto suunnittelevat vielä ehjien huviloiden suojelua. Huvila-alueella oleva aarniometsä lampineen on tarkoitus muuttaa virkistys- ja luonnonsuojelualueeksi. Alueen eteläpuolelle on jo alettu rakentaa merellistä asuinaluetta.